Etusivulle Etusivulle Etusivulle
Asiantuntijaseminaarit Tutkinnot ja koulutusohjelmat e-oppiminen Julkaisut Finva Yhteydenotto

Julkaisuluettelo | Tilauslomake | Tarjouspyyntö | Ideoita, palautetta? | Yhteystiedot

Outi Antila  – Timo Havu – Kimmo Kangasjärvi – Riitta Korpiluoma – Kimmo Rilasmaa

OIKEUSTURVA TYÖELÄKKEESSÄ

Sisällön pääkohdat:
 

Oikeusturva työeläkevakuutuksessa ja sen kehitysnäkymät

Riitta Korpiluoma

 

1 Yleistä oikeusturvasta

    1.1 Työeläketurvan toimeenpano on hallintoa

    1.2 Hallinnon oikeusturvan pääpiirteet

2 Työeläkeasioiden muutoksenhakuelinten organisaatio

    2.1 Muutoksenhakuelinten riippumattomuus ja puolueettomuus

    2.2 Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta

    2.3 Vakuutusoikeus

3  Muutoksenhaku

    3.1 Varsinaiset muutoksenhakukeinot

    3.2 Ylimääräiset muutoksenhakukeinot

4 Työeläkeasioiden muutoksenhakujärjestelmän tulevaisuuden haasteet

    4.1 Toimeentuloturvan erillinen muutoksenhakujärjestelmä on tarpeen säilyttää

    4.2 Työeläketurvan muutoksenhakua on kehitetty voimakkaasti viime vuosina

    4.3 Lääketieteellisen arvioinnin haasteet

    4.4 Valitusten käsittely kestää liian kauan

    4.5 Päätösten hyvät perustelut ovat tärkeitä muutoksenhakijalle

 

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kehitys – asiantuntijuus oikeusturvan takeena
Outi Antila

1 Eläkelautakuntien historiasta aiemmilla vuosikymmenillä
    1.1 Eläkelautakunta
    1.2 Kuntien eläkelautakunta
    1.3 Valtion eläkelautakunta
    1.4 Tuomioistuinlaitoksen kehittämistä koskeva keskustelu
2 Yhdistynyt muutoksenhakulautakunta
    2.1 Muutoksenhakulautakunnan jaosto-organisaatio
    2.2 Muutoksenhakulautakunnan jäsenet
    2.3 Muutoksenhakulautakunnan henkilökunta
    2.4 Menettely muutoksenhakulautakunnassa
    2.5 Jaostokäsittely
    2.6 Suulliset kuulemiset
    2.7 Muutoksenhakulautakunnan rahoitus
3 Asiantuntijajäsenten merkitys eläkkeiden muutoksenhaussa
    3.1 Historiaa
    3.2 Lautamiesjärjestelmä yleisissä oikeuksissa
    3.3 Asiantuntijajäsenet yleisissä ja hallinto-oikeuksissa
    3.4 Asiantuntijajäsenet sosiaalivakuutuksen muutoksenhaussa
    3.5 Lääkäriasiantuntemus
    3.6 Työolosuhteita tuntevat asiantuntijajäsenet
    3.7 Työeläkejärjestelmää tuntevat jäsenet
4 Yhteenveto ja kehitysnäkymät
 

Vakuutusoikeus ajassa
Timo Havu

1 Vakuutusoikeuden historiaa
    1.1 Vastuut kasvavat vakuutettaviksi
    1.2 Vakuutusneuvosto – erikoistuomioistuin
    1.3 Vakuutusneuvosto saa oman lakinsa
    1.4 Vakuutusneuvoston toimintaa tehostetaan
    1.5 Vakuutusneuvostosta vakuutusoikeudeksi
    1.6 Asiamäärät vaikuttavat toimintaan
    1.7 Vakuutusylituomari johtaa täysistuntoa
    1.8 Sosiaaliturvan kehitys poikii uuden vakuutusoikeuslain
    1.9 Työeläkeasioiden valtakausi
    1.10 Vakuutusylituomarit
    1.11 Vakuutusoikeuden ylilääkärit
    1.12 Vakuutusneuvoston ja vakuutusoikeuden toimitilat
    1.13 Vakuutusoikeuden toiminnan rahoitus
2 Vakuutusoikeus 2000-luvulle
    2.1 Komiteanmietinnöt linjaavat muutoksenhakujärjestelmää
    2.2 Kohti uutta vakuutusoikeuslainsäädäntöä
3 Vakuutusoikeus tänään
     3.1 Vakuutusoikeuden asema muutoksenhakujärjestelmässä
    3.2 Vakuutusoikeuden organisaatio ja lainkäyttöön liittyvä tehtäväjako
    3.3 Vakuutusoikeuden sivutoimiset jäsenet
    3.4 Vakuutusoikeuden lainkäyttötoiminta
    3.5 Hallintotuomioistuinten yhteistyö
 

Suullinen käsittely työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa
Kimmo Rilasmaa

1 Johdanto
     1.1 Valituksen käsittelyaika
     1.2 vaatimukset suullisesta menettelystä
     1.3 Kirjallinen menettely ennen ja nyt
     1.4 Oikeusturva suullisessa käsittelyssä
     1.5 Suullisen käsittelyn hinta
2 Käsittelyä koskevat oikeuslähteet
     2.1 Perus- ja ihmisoikeussopimukset oikeudenkäynnissä
     2.2 Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu Elo vs. Suomi
     2.3 Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu Miller vs. Ruotsi
     2.4 Hallintolainkäyttölaki ja ihmisoikeudet
     2.5 Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön vaikuttavuus
     2.6 Kuuleminen eläkelaitoksissa
     2.7 Oikeus asiamieheen tai avustajaan ja oikeudenkäyntikulut
3 Käsittelyn kulku muutoksenhakulautakunnassa
    3.1 Hallintoprosessi
    3.2 Kirjallinen menettely on edelleen pääsääntö
    3.3 Kirjallisen menettelyn heikkouksia
4 Suullinen käsittely muutoksenhakulautakunnassa
     4.1 Välittömyys suullisessa käsittelyssä
     4.2 Keskitys suullisessa käsittelyssä
     4.3 Muutoksenhakija suullisessa käsittelyssä
5 Yhteenveto
 

Suullinen käsittely vakuutusoikeudessa – taustaa ja käytäntöä
Timo Havu

1 Epämääräisestä sääntelystä kohti selkeitä menettelysääntöjä
     1.1 Miten meneteltiin ennen hallintolainkäyttölakia?
     1.2 Hallintolainkäyttöleiriin vai sen ulkopuolelle?
     1.3 Soveltamiskysymykset ratkaistaan
2 Suullisten käsittelyjen sääntely, tavoitteet ja toteutuminen
     2.1 Vakuutusoikeuslait
     2.2 Menettely aikaisempaa suullisemmaksi
     2.3 Suullisen käsittelyn perusteet ja niihin liittyvä työnjako
     2.4 Suullinen käsittely asian selvittämiseksi
     2.5 Suullinen käsittely asianosaisen pyynnöstä
     2.6 Suullinen käsittely poistoasioissa
     2.7 Suullinen käsittely hallintolainkäyttölain 39 §:n nojalla
3 Työeläkeasioiden suulliset käsittelyt käytännössä
    3.1 Tarkastelun kohde ja asiaryhmien välisiä vertailuja
    3.2 Suullisten käsittelyjen jakauma työskentelyaloittain
    3.3 Mistä suullisessa käsittelyssä oli kysymys
    3.4 Suullisessa käsittelyssä kuullut henkilöt
    3.5 Oikeusapu ja avustaja suullisessa käsittelyssä
    3.6 Valituksenalaisen päätöksen muuttuvuus
    3.7 Käsittelyajat
    3.8 Onko pitkä välimatka este suulliselle käsittelylle?
4 Kokoavia näkökohtia
 

Esittelijän asema työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa
Kimmo Rilasmaa

1 Johdanto
     1.1 Esittelijän kelpoisuusvaatimukset
     1.2 Tuomarin asema ja ratkaisuun osallistuminen
     1.3 Työsopimussuhteisuus
     1.4 Palkkaus
     1.5 Työmäärä
2 Esittelijän vastuu
     2.1 Rikosoikeudellinen vastuu
     2.2 Työsopimusoikeudelliset seuraamukset
     2.3 Vahingonkorvausoikeudellinen vastuu
     2.4 Yleinen laillisuusvalvonta
     2.5 Hyvä esittelytapa
3 Esittelijän tehtävät
     3.1 Työjärjestys työtehtävien määrittelyssä
     3.2 Asian valmistelu
     3.3 Muistio ja päätös
     3.4 Asian muu ratkaiseminen
     3.5 Istunto
     3.6 Esteellisyys
     3.7 Pöytäkirjan pitäminen suullisessa käsittelyssä
     3.8 Laintulkinnan yhdenmukaisuus
     3.9 Neuvonta
     3.10 Muut työtehtävät
4 Eriävä mielipide
5 Yhteenveto
 

Työkyvyn arviointi
Kimmo Kangasjärvi

1 Aluksi
2 Säädösperusteet ja työkyvyttömyyseläkkeen muodot
3 Työntekijän eläkelain mukaisen työkyvyn arvioinnin lähtökohdat
4 Työkyvyn alenemisen hetki eli vakuutustapahtuma
5 Työkyvyn arvioinnissa huomioon otettavat yksilölliset seikat
6 Osa- vai täysi työkyvyttömyyseläke
7 Ammatillinen kuntoutus
8 Kehitysnäkymiä
9 Lopuksi
 

Keskeisimmät säädökset

 

 

 

 

Takaisin

 
     
Etusivulle Vakuutusyhtiöiden keskusliitto